• Jaakko Salovaara

”Yhteisö” - Kansainvälinen CSAM-sivusto pimeässä verkossa

Päivitetty: 15. heinäk.

BLOGIKIRJOITUS

VTM Jaakko Salovaara Sosiaalityöntekijä, Nuorempi konstaapeli jaakko.salovaara[@]edu.polamk.fi

Europolin mukaan verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen riisto asettaa poliisille uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita sekä rikostutkinnan että verkon toimintaympäristön näkökulmasta. Yhdeksi kansainvälisen operatiivisen poliisitoiminnan ajankohtaisista tavoitteista on asetettu darknetissä toimivien CSAM-materiaalin jakamiseen keskittyneiden ympäristöjen tunnistaminen ja niiden toimintaan vaikuttaminen.


Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyössäni tutkin CSAM-materiaalin jakamiseen keskittyvää kansainvälistä sivustoa ”Yhteisöä” avaten sen rakennetta, toimintaperiaatteita sekä käyttäjänäkökulmaa. Tutkimukseni auttaa hahmottamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavan materiaalin

levittämisen nykytilaa ja tekee vaikeasta aiheesta selkeämmän sekä helpommin ymmärrettävän lähtökohdista riippumatta.


Lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivaltaa kuvaavan materiaalin levittämiseen tarkoitettu

verkkosivusto Yhteisö osoittautui satojen tuhansien käyttäjien verkostoitumispaikaksi, jonka

helppokäyttöinen rakenne mahdollistaa CSAM-materiaalin esteettömän jakamisen. Yhteisössä jaettava CSAM-materiaali kattaa koko COPINE-asteikon arkipäivän kuvista sadistiseen seksuaaliväkivaltaan eli hurtcoreen. Julkaistavan materiaalin laatu määrittyy Yhteisön jäsenten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Yhteisön ylläpidosta ja eri keskustelualueiden sisällöllisestä moderoinnista vastaavia ydinjäseniä on joitakin satoja ja heillä on oleellisen tärkeä rooli siinä, että sivusto on käyttökelpoinen ja toimii alkuperäisen tarkoituksensa (CSAM-keskeisyys) mukaisesti. Yhteisön jäsenet jakautuvat karkeasti aktiivisiin toimijoihin ja tavallisiin jäseniin, jotka kuitenkin toimivat selkeässä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.


Yhteisön elinehtoina vaikuttavat olevan helppo saavutettavuus, vastikkeeton käyttö ja poikkeavat

sosiaaliset normit. Yhteisöä ei ole rajattu maksumuurin taakse ja CSAM-materiaalia pääsee katsomaan, vaikka ei itse sitä jakaisikaan. Yhtenä keskeisenä esimerkkinä Yhteisön poikkeavista normeista nousi esille psyykkinen etäännyttäminen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan haitallisuudesta. Tämä koskee sekä CSAM-materiaalin katsomista ja jakamista että Yhteisön laajempaa ajatusta lasten näkemisestä seksuaalisina toimijoina suhteessa aikuisiin. Yhteisössä on aktiivinen keskustelualue, jonka diskurssissa lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen mielenkiintoon suhtaudutaan myönteisesti ja kannustavasti. Näin ollen Yhteisö on CSAM-materiaalin jakokanavan lisäksi erittäin vahva vertaistuen lähde. Identiteetin rakentamisella ja itsensä näkyväksi tekemisellä on Yhteisön jäsenille suuri merkitys. Anonyymi toiminta on pääsääntö, mutta Yhteisö tarjoaa jäsenille mahdollisuuden kertoa itsestään ja mielihaluistaan kirjoitusten ohella myös kuvien ja erityisen symboliikan välityksellä.

Kokonaisuutena tarkastellen Yhteisön rakenne ja toimintaperiaate luovat houkuttelevan ja turvallisen ympäristön lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ympärille. Yhteisössä tavanomaiset sosiaaliset normit korvautuvat uudenlaisilla säännöillä, jotka ylläpitävät ja vahvistavat CSAM-ongelmaa. Yhteisön jäsenet saavat vahvistusta omille lapsiin kohdistuville seksuaalisille mieltymyksilleen ilman minkäänlaista realismin ääntä vastapainoksi.

Rikosten tehokkaan esitutkinnan ja uhreille tarjottavien tukitoimien ohella erittäin merkittävänä

osana CSAM-ongelmaan puuttumisessa on ennaltaehkäisy. Yhteisön elinvoimaisuuden edellytysten mukaisesti myös CSAM-materiaalia katsoville tulisi tarjota helposti saavutettavaa, ilmaista ja tarvittaessa anonyymia apua ongelmakäytökseen (toistuva hakeutuminen CSAM-materiaalin ääreen). Oikea-aikaisen avun tarjoaminen edellyttää todenmukaista tietoa ongelman luonteesta ja etenkin siitä ympäristöstä, jossa ongelma elinvoimaisimpana esiintyy. Verkkoon suuntautuvien interventioiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää hoitoonohjauksen toteuttamiseksi. Erilaisten tukivaihtoehtojen saattaminen CSAM-materiaalia hakevan henkilön tietoisuuteen lisää todennäköisyyttä, että käyttäjä pysähtyy tarkastelemaan terveemmän ajatusmaailman tukemana oman toimintansa motiiveja ja seurauksia. Hoitoonohjaus tulisi

ottaa järjestelmällisesti osaksi myös poliisin esitutkintaa.


Jaakko Salovaaran opinnäytetyö (Polamk) ” Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaava

materiaali verkossa – kansainvälisen CSAM-sivuston toiminta ja käyttäjät” julkaistaan theseus.fi-palvelussa kevään 2021 aikana.