top of page
Protect Children

Sanojen merkitys: Terminologian merkitys lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa vastaan taistelemisessa

BLOGIKIRJOITUS


Tämän blogikirjoituksen ovat kirjoittaneet Suojellaan lapsia ry:n harjoittelijat Cayla Miller ja Emma Corrêa de Mora, jotka osallistuvat työhömme lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ymmärtämiseksi ja ehkäisemiseksi.


Kielellä on keskeinen rooli ihmisten välisessä viestinnässä ja ilmaisussa, vaikuttaen sekä omaan että muiden maailmankuvaan. Koska kieltä voidaan manipuloida tiettyjen etujen palvelemiseksi, on tärkeää tarkastella kriittisesti, kuinka kieltä käytetään keskusteltaessa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Tietoisuus siitä, kuinka terminologia muokkaa ymmärrystä, on tärkeää, jotta lasten suojeleminen olisi tehokasta.

Käyttämämme termit ovat kielellisiä ilmaisuja käsitteistä ja muokkaavat tapaa, jolla hahmotamme ja rakennamme käsityksiä ongelmista, asetamme asioita tärkeysjärjestykseen ja muodostamme vastauksia. [1] Siksi on erityisen tärkeää, että asiantuntijat ymmärtävät termien merkitykset niitä soveltaessaan. [2] Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ympärillä käytävissä keskusteluissa sanaston on oltava kunnioittavaa uhreja kohtaan, eikä sen tule vähätellä rikoksen vakavuutta. Sen tulisi myös välttää leimaamista tai uudelleen uhriksi joutumiseen myötävaikuttamista. [2] 


Ilman selkeitä suuntaviivoja ja yhteisymmärrystä siitä, mitä termejä tulisi käyttää, kansainvälisen yhteistyön ylläpitäminen, johdonmukaisten lakien ja poliittisten vastausten mukauttaminen sekä tietojen johdonmukaisuuden varmistaminen vaikeutuu. [3][1] Pahimmassa tapauksessa virheellisten ja/tai sopimattomien termien käyttö voi vahingoittaa uhreja ylläpitämällä leimaa ja johtamalla riittämättömiin oikeudellisiin toimiin. Tämä voi myös estää uhreja hakemasta apua. [1]


Termiä “lapsipornografia” käytetään yleisesti kansallisessa lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa [4][5], mutta termi ylläpitää väärää käsitystä siitä, että lapsi voisi osallistua vapaaehtoisesti pornografisen materiaalin tuottamiseen. Koska pornografian tuottaminen on monissa yhteiskunnissa laillinen toimiala ja perustuu osallistujien suostumukseen, kyseistä termiä tulisi välttää puhuttaessa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. [2] Kyseisen termin korvaaminen termillä “lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali” (CSAM/CSEM) korostaa sisällön väkivaltaista luonnetta ja välttää suostumuksen vihjaukset. [1] Mediassa käytetään satunnaisesti termejä, kuten “kiddy porn” ja “violent baby porn” shokkivaikutuksen vuoksi, mutta nämä termit voivat vääristää julkista käsitystä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. [2]


Samat perusteet pätevät myös termeihin “lapsiprostituutio” ja “lapsiseksityöntekijä”, jotka antavat ymmärtää, että lapsi voisi suostumuksellisesti osallistua kyseisiin toimiin. Koska lapsi ei laillisesti pysty antamaan suostumustaan näihin toimiin, termit ovat sekä harhaanjohtavia että sopimattomia. Sen sijaan suositellaan käytettäväksi termiä “lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta prostituutiossa” (‘exploitation of children in/for prostitution’), jotta korostetaan teon väkivaltaista luonnetta ja ehkäistään uhrin syyllistämistä (‘victim-blaming’). [1] 


Ei ole aina selkeää, kuvastaako tietty termi tarkoituksenmukaisesti lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. [6] Tietty termi saattaa vaikuttaa kuvastavan tiettyä seksuaaliväkivallan muotoa tai siihen liittyvää tekijää, mutta tällä voi olla myös tarkoittamattomia merkityksiä. Esimerkkinä tästä on termin “itse tuotettu seksuaalinen sisältö tai materiaali” käyttö. Tämän termin käytön riskinä on, että termi voi vihjata lapsen olevan jollakin tavalla syyllinen koettuun väkivaltaan. [6] Termillä viitataan materiaaliin, jota lapsi itse tuottaa, usein manipuloinnin seurauksena, ja jota voidaan mahdollisesti käyttää kiristämiseen tai levittää verkossa tai muualla lapsen vahingoittamiseksi. Näin ollen on olennaista, että materiaalin tuottamisen kontekstiin kiinnitetään huomiota. 


Tämän lisäksi termillä “sextortion kuvaillaan uhrin kiristämistä seksuaalisilla kuvilla, joita uhataan levittää mikäli uhri ei suostu kiristäjän vaatimuksiin. Termi rakentuu sanoista “sexual” ja “extortion”, ja sitä käytetään usein mediassa, politiikassa ja akateemisessa kirjallisuudessa. [7][8] Vaikka termi sinänsä kuvaa ilmiötä, on kuitenkin epäilty, onnistuuko “sextortion” välittämään rikoksen vakavuutta. [7] On olemassa riski, että termi “sextortion” yksinkertaistaa tätä seksuaaliväkivallan muotoa. 


Yhtenäisen ja kansainvälisesti hyväksytyn terminologian puute, yhdessä termien laajojen tulkintamahdollisuuksien kanssa, vaikeuttaa lastensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa eri oikeusjärjestelmissä. [1] Euroopan komissio on ehdottanut muutoksia nykyiseen direktiiviin 2011/93/EU lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta, joihin sisältyisi käytetyn terminologian tarkistaminen. [9] Termien kääntäminen eri kielille vahvalla käsitteellisellä ymmärryksellä voi lisätä käännösten tarkkuutta ja tehostaa käännösprosessia, tehden siitä samanaikaisesti vähemmän resursseja vaativan. [1]


On tärkeää ylläpitää selkeää ja johdonmukaista terminologiaa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, jotta suojelu- ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut kattavan termikäsikirjan, joka tarjoaa ohjeistusta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavien termien käytöstä. Käsikirjaa voidaan hyödyntää yhteisten toimintalinjojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Suomessa. [10] 


On kiinnitettävä huomiota termien mahdollisiin vaikutuksiin varmistaaksemme, etteivät ne syyllistä lapsiuhreja. Lisäksi se, miten termejä käytetään, on merkityksellistä. Akateemikkojen, lainsäätäjien ja päättäjien tulisi olla tietoisia siitä, minkälaisia vaikutuksia tai seurauksia tietyn terminologian käytön kautta mahdollisesti luodaan. Kaiken kaikkiaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa käsiteltäessä lapsen edun tulisi olla keskiössä, ja tämän väkivallan muodon vakavuuden tulisi välittyä.


 

[1] Grejjer, S & Doek, J. (2016) Terminology Guidelines for the Protection of Children from Sexual Exploitation and Sexual Abuse. Interagency Working Group in Sexual Exploitation of Children. 


[2] Frangež, D., Klančnik, A. T., Kare, M. Ž., Ludvigsen, B., Kończyk, J., Perez, F. R., Veijalainen, M., & Lewin, M. (2015) The Importance of Terminology Related to Child Sexual Exploitation. Revija za kriminalistiko in kriminologijo, (66), 4. 


[3] United Nations Office on Drugs and Crime, ‘Cybercrimes Convention - Online Child Sexual Exploitation and Abuse, Including CSAM’ (2019).


[4] Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child on the Sale of Children, Child Prostitution and Child Pornography (adopted 25 May 2000, entered into force 18 January 2002).


[5] Res A/RES/54/263 and Council of Europe Convention on the Protection of Children against Sexual Exploitation and Sexual Abuse (Lanzarote Convention) CETS No. 201.


[6] Interagency Working Group in Luxemburg (2016), ‘Terminology Guidelines for the Protection of Children from Sexual Exploitation and Sexual Abuse’. 


[7]  Ray, A., & Henry, N. (2024) Sextortion: A Scoping Review. Trauma, Violence, & Abuse. 


[8] Wolak, J., Finkelhor, D., Walsh, W., & Treitman, L. (2018). Sextortion of Minors: Characteristics and Dynamics. Journal of Adolescent Health 62.


[9] Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on combating the sexual abuse and sexual exploitation of children and child sexual abuse material and replacing Council Framework Decision 2004/68/JHA (recast).


[10] Rossi, M., Pietilä M. & Oinas M-M. (2022) Sanoilla on merkitystä: Termikäsikirja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan sanoittamiseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-858-3


bottom of page