top of page

Älylaseja käytetään jo nyt naisten ja lasten salakuvaamiseen

Päivitetty: 5.8.

MIELIPIDEKIRJOITUS


Älylasit ovat yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten nopeasti teknologia muuttaa yksityisyytemme rajoja. Samalla myös lapsiin, tyttöihin ja naisiin kohdistuva kuvaperusteinen seksuaaliväkivalta saa uusia muotoja.




Eino Rissanen kirjoitti kolumnissaan (HS 24.7.) älylaseista ja niiden tuomista haasteista. Haluamme korostaa älylasien tuomia riskejä lapsille. Vielä jokin aika sitten olisimme hätkähtäneet, jos joku olisi suunnannut puhelimensa lasta kohti esimerkiksi rannalla. Tänään sama henkilö voi käyttää tavallisen näköisiä älylaseja ja tallentaa lapsen yhdellä napautuksella ja täysin huomaamatta.


Älylaseja markkinoidaan lupauksella tallentaa ”jokainen muisto”. Niiden kerrotaan helpottavan arkea ja lisäävän turvallisuutta, ollen kiistatta todelliseksi hyödyksi esimerkiksi näkövammaisille. Samalla meidän on kuitenkin kysyttävä, millaisen hinnan olemme valmiita maksamaan yksityisyydestämme.


Kun käyttäjä ottaa lasien ominaisuudet käyttöön, hän hyväksyy samalla, että hänen keräämäänsä dataa voidaan käyttää tekoälyn kehittämiseen. Vielä huolestuttavampaa on kuitenkin se, mihin itse laseja voidaan käyttää. Jo nyt naisia ja lapsia kuvataan salaa julkisilla paikoilla, ja verkkoyhteisöissä jaetaan ohjeita siitä, kuinka älylaseja voidaan hyödyntää seksuaaliväkivallassa ja kuinka tallennuksesta kertova merkkivalo voidaan peittää.


Ilman suostumusta otettuja kuvia voidaan tekoälyn avulla muokata seksuaalissävytteisiksi tai jopa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaksi materiaaliksi. Niitä voidaan käyttää kiristämiseen, häirintään ja muihin teknologiavälitteisiin seksuaalirikoksiin.


Tekoäly tekee rikosten toteuttamisesta yhä helpompaa.


Työssämme olemme havainneet, että tällaisen materiaalin kysyntä kasvaa jatkuvasti. Tiedämme myös, että täysin tavallisia kuvia lapsista seksualisoidaan, muokataan ja levitetään rikollisissa verkostoissa. Kyse ei ole vain teknologiasta vaan siitä, miten sitä voidaan käyttää rikosten tekemiseen.


Vaikka kuvaaminen julkisilla paikoilla on usein laillista, laillisuus ei tee siitä hyväksyttävää. Kun henkilön kuva on kerran tallennettu, hän menettää käytännössä hallinnan siihen, minne kuva päätyy, miten sitä muokataan ja mihin sitä tulevaisuudessa käytetään.

Tekoälyn aikakaudella kuva voi levitä tavoilla, joita kuvattu henkilö ei ole voinut edes kuvitella saati hyväksyä.


Älylasit ovat yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten nopeasti teknologia muuttaa yksityisyytemme rajoja. Samalla myös lapsiin, tyttöihin ja naisiin kohdistuva kuvaperusteinen seksuaaliväkivalta saa uusia muotoja. Tekoäly tekee rikosten toteuttamisesta yhä helpompaa ja niiden torjumisesta vaikeampaa.


Siksi yrityksillä on vastuu rakentaa tuotteisiinsa turvallisuus, yksityisyydensuoja ja lasten oikeuksien huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa. Tätä vastuuta ei voida siirtää kuluttajille eikä varsinkaan lapsille.


Teknologian kehitys ei voi tapahtua turvallisuuden kustannuksella. Lasten, tyttöjen ja naisten turvallisuuden on oltava uuden teknologian lähtökohtana, ei hinta, joka maksetaan sen kehityksestä.


Nina Vaaranen-Valkonen

toiminnanjohtaja


Viivi Siekkinen

Bachelor of Laws



Lens-hankkeesta


Lens-hankkeen tavoitteena on tutkia ja ehkäistä lapsiin kohdistuvan kuvapohjaisen seksuaaliväkivallan eri ilmenemismuotoja.


Hanketta johtaa Suojellaan Lapsia ry, kumppaninaan Itä-Suomen yliopisto.



Hankkeen paikallisina kumppaneina toimivat Child's Rights Defenders League (Kirgisia), Istiqbolli Avlod (Uzbekistan), Tashabbusi Huquqi (Tadžikistan), Union of Crisis Centers (Kazakstan) and Women Lawyers (Tadžikistan).


Hanketta tukee Safe Online.





Safe Online on ainoa maailmanlaajuinen sijoitusväline, jonka tavoitteena on edistää lasten suojelua digiympäristöissä. Investoimalla innovaatioihin ja tuomalla alan keskeiset toimijat yhteen Safe Online auttaa rakentamaan digitaalista maailmaa, joka on turvallinen ja voimaannuttava kaikille lapsille ja nuorille ympäri maailman.



 
 
bottom of page